Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Niko Silvan, Sakari Sarkkola

Puustobiomassojen määrä ja hyödyntämismahdollisuudet heikkotuottoisilla mäntyvaltaisilla turvemaan ojitusalueilla

Silvan N., Sarkkola S. Puustobiomassojen määrä ja hyödyntämismahdollisuudet heikkotuottoisilla mäntyvaltaisilla turvemaan ojitusalueilla.

Tiivistelmä

Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää heikkotuottoisten kitumaan metsäojitettujen soiden biomassapotentiaalia, koska mm. energiaturpeen käytön ennakoimattoman nopea ja raju väheneminen aiheuttaa ainakin lyhyellä aikavälillä merkittäviä paineita puuperäisten polttoaineiden käytön lisäämiselle. Heikkotuottoiset metsäojitetut suot voisivat olla yksi mahdollinen puubiomassareservi. Ojituksen jälkeen näille alun perin avoimille tai vähäpuustoisille soille on syntynyt puustoa, josta usein kuitenkin vain osa on hyödyntämiskelpoista jatkokäyttöön puuraaka-aineena. Energiakäyttöön puu sopisi dimensioidensa puolesta kuitenkin hyvin ja korjuusaantoa lisäisi puun korjaaminen kokopuuna siten, että myös kanto- ja juuristobiomassaa korjattaisiin samalla. Tässä tutkimuksessa selvitettiin heikkotuottoisella turvemaakasvu­paikalla kasvavan männikön biomassamääriä Lylynnevan suolla Karviassa. Puut korjattiin kokopuukorjuuna eli kokonaisina runkoina kantoineen ja juurineen. Biomassat määritettiin ositteittain koepuista ja niille laadittiin tilastolliset biomassan ennustemallit. Tarkasteltaviin biomassa­ositteisiin sisältyvät runkopuubiomassan ohella oksa-, kanto- ja juuribiomassat sekä juurakoiden mukana noussutta suon pintakerroksen kasvibiomassaa, kariketta ja pintaturvetta. Näistä määritettiin biomassaositteiset lämpöarvot. Tulokset suhteutettiin Valtakunnan metsien 11:n inventoinnin (VMI 11) puustotietoaineistoon. Tulostemme mukaan heikkotuottoisilta metsäojitetuilta soilta voitaisiin korjata runsaat 30 miljoonaa tonnia kokopuubiomassaa, jonka lisäksi kariketta ja ns. juurakkoturvetta saataisiin noin 9 miljoonaa tonnia. Lämpöarvoltaan kokopuubiomassa-juurakkoturveseos on hyvin lähellä mäntyrunkopuusta tehtyä haketta. Vaikka käytetty korjuutapa on suhteellisen voimaperäinen puuston ja maanpinnan käsittely, sillä voidaan olettaa olevan pidemmällä aikavälillä merkittäviä luonnonhoidollisia ja maankäytön kokonaiskestävyyttä parantavia vaikutuksia, mikäli alueen seuraava käyttömuoto perustuu vedenpinnan nostamiseen. Heikkotuottoisille ojitusalueille syntyneen biomassareservin eduksi voidaan katsoa myös se, että sen hyödyntäminen ei kilpaile aines­puun tuotannon kanssa.

Avainsanat
bioenergia; biomassa; pintaturve; juurakko; juuristo; kokopuukorjuu; suometsä

Julkaistu 20.12.2022

Saatavilla http://175645.bceovw70.asia/article/10796 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Silvan N., Sarkkola S. (2022) Puustobiomassojen määrä ja hyödyntämismahdollisu.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 article id 10796
Vasander H., Larmola T. et al. (2021) Suoseuran opiskelijatyöpaja soiden kestävän käyt.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 article id 10689
Larmola T., Lindholm T. et al. (2021) Suoseura opintoretkellä Valkmusan kansallispuist.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 article id 10688
Ojanen P., Aapala K. et al. (2020) Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, il.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10594
Sarkkola S., Päivänen J. (2020) Hydrologia – suon synnyn ja kehityksen ohjaaja Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10592
Nieminen M., Sarkkola S. et al. (2020) Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormit.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10398
Korpela L., Sarkkola S. et al. (2019) Suoseuran ja metsäylioppilaiden retkeily Pohjois.. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 article id 10321
Silvan N., Sarkkola S. et al. (2019) Rahkasammalbiomassa ja sen korjuuseen soveltuvat.. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 article id 10319
Sarkkola S., Korpela L. (2019) Ajankohtaisia näkökulmia menneeseen ja tulevaan .. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 1 article id 10318
Sarkkola S., Korpela L. (2018) Suopäivä 2.2.2018 – Peatland Day 2.2.2018 Suo - Mires and peat vol. 69 no. 1 article id 10118
Sarkkola S., Valpola S. et al. (2017) Monipuolisesti soista Skotlannissa – IPS:n suoko.. Suo - Mires and peat vol. 68 no. 2-3 article id 10114
Jauhiainen J., Sarkkola S. (2016) Suot sopusoinnussa – 15. kansainvälinen suo- ja .. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 3-4 article id 10105
Sarkkola S., Korpela L. (2016) Suot biotalouden maailmassa – Suopäivä 2.2.2016.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 1 article id 10099
Haahti K., Koivusalo H. et al. (2012) Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun va.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 3-4 article id 9883
Sarkkola S., Päivänen J. (2003) Mustakuusen ja männyn istutustaimikon kehitys ka.. Suo - Mires and peat vol. 54 no. 3 article id 9828
Päivänen J., Sarkkola S. (2000) The effect of thinning and ditch network mainten.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 3 article id 9797