Turpeen ioninvaihtotutkimuksiemme tässä osassa olemme tutkineet alkaali-, maa-alkaali-, eräiden kolmenarvoisten metallien, hopea-, elohopea(II)- ja ammoniumionien, adsorpoitumista turpeeseen.

Alkali- ja maa-alkalimetalli-ionit noudattavat ionsäteittensä mukaista odotettua sitoutumista eli että pienemmän ionisäteen omaava ioni sitoutuu voimakkaimmin. Ainoan poikkeuksen tekee stronttiumioni, jonka sitoutuminen on poikkeuksellisen voimakasia. Pyrimme selvittämään jatkossa syyn stronttiumin voimakkaaseen kela-toitumiseen. Myöskin ammoniumioni on poikkeava, sillä se ei absorpoidu lainkaan turpeeseen näissä tutkimusolosuhteissa.

Kolmiarvoisten raskaiden metalli-ionien tutkimuksiin vaikuttavat jo niiden taipumus muodostaa hydroksideja. Tämä aiheuttaa tuloksissa huomattavaa hajontaa, mikä voidaan todeta kuvasta 3.

Elohopea(II)-ioni absorpoituu pylväsko-keissa huomattavan voimakkaasti, mutta staattisissa ravistelukokeissa heikohkosti. Tämä johtunee elohopean hydroksidien muodostuksesta.

Koska turve on yhä halpa materiaali ja öljypohjaisten ioninvaihtohartsien hinta kohoaa jatkuvasti, niin on syytä jatkaa turpeen ioninvaihto-ominaisuuksien tutkimuksia. Tulevien tutkimusten tarkoituksena on selvittää niitä tekijöitä, jotka vaikuttavat eniten ioninvaihto-ominaisuuksiin, jotta löytäisimme keinot parantaa turpeen ionin-vaihtokapasiteettia ja mahdollisesti saada käyttökelpoinen vaihtoehto nykyisille ionin-vaihtohartseille.