Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Riitta Korhonen

Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Suomessa

Korhonen R. Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Suomessa.

Tiivistelmä

Keski-Euroopan kylpylöissä on käytetty turvetta jo yli kahdensadan vuoden ajan reuman sekä muiden tuki- ja liikuntaelinsairauksien, urologisten ja gynekologisten vaivojen ja jopa lapsettomuuden hoitoon. Hoidot on tunnettu paremmin mutakylpyjen ja mutahauteiden/naamioiden nimellä, mutta niissä käytettävä materiaali on lähes aina turvetta. Suomessa turvehoitoja alettiin käyttää ensimmäisten kylpyturvetutkimusten valmistuttua 1990-luvun alusta alkaen. Geologian tutkimuskeskuksessa on tutkittu suomalaisten kylpyturpeeksi soveltuvien turvelajien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia vuodesta 1989 lähtien. Tutkimustulosten perusteella Suomesta löytyy runsaasti hyvälaatuista turvehoitoihin sopivaa turvetta. Tutkimustulosten ja käytön perusteella kylpyturpeelle on pyritty antamaan laatusuositukset, jotka vastaavat kansainvälisiä kylpyturpeen käytön laatuvaatimuksia kriteerejä. Hyvä kylpyturve on pitkälle maatunutta, H7 - H8 von Postin 10-asteikon mukaan, ja turve sisältää humushappoja vähintään 20 % kuivapainosta. Rikkipitoisuus on alle 0,30 % kuivapainosta ja siinä ei ole haitallisia määriä raskasmetalleja. Tässä artikkelissa esitetään tulokset 23 suolta tehdyistä kylpyturvetutkimuksista. Merkittävimmät erot rahka- ja saraturpeiden välillä havaittiin pH-arvoissa, rahkaturpeet ovat happamampia kuin saraturpeet. Myös humushappojen (2%) ja humiinien (5%) määrät olivat hieman korkeampia saraturpeilla.

Avainsanat
suo; turve; kylpyturve; turvehoidot; maatuneisuus; rahkaturve; saraturve; humushapot

Julkaistu 1.1.2012

Saatavilla http://175645.bceovw70.asia/article/9878 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Räsänen A., Mustajoki J. et al. (2023) Turvetuotantoalueiden jatkokäytön tavoite­lähtöi.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 article id 10824
Ikonen P., Laasasenaho K. et al. (2023) Katsaus turvetuotannosta vapautuvien suonpohjien.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 article id 10823
Talvitie P., Räsänen A. et al. (2023) Häädetkeitaan ja Kauhanevan allikkorakenteen muu.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 article id 10822
Silvan N., Sarkkola S. (2022) Puustobiomassojen määrä ja hyödyntämismahdollisu.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 article id 10796
Tolonen K., Suoknuuti M. (2022) Keidassuon pintakuvioituksen muutokset viimeist.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 article id 10795
Joensuu S., Leppänen V. et al. (2022) Hydrologinen kytkeytyneisyys – avain suometsien .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 article id 10793
Ruuhijärvi R., Salminen P. et al. (2022) Palsasoiden levinneisyys, rakennetyypit ja tila .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 article id 10741
Laitinen J., Muurinen L. et al. (2022) Suomen aapasuoalueen välipintakoivulettojen, War.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 article id 10739
Hiltunen O., Palander T. (2020) Puuntuotannon ja puunhankinnan kehittämismahdoll.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10401
Väliranta M., Piilo S. et al. (2020) Viimeisten vuosisatojen lämpimien ja kylmien ilm.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10399
Nieminen M., Sarkkola S. et al. (2020) Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormit.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10398
Ojanen P. (2015) Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon Suo - Mires and peat vol. 66 no. 2 article id 9898
Salomaa A., Paloniemi R. (2014) Ekosysteemipalvelut, vapaaehtoisuus ja soidensuo.. Suo - Mires and peat vol. 65 no. 1 article id 9894
Mendes C., Dias E. (2013) Azorien rahkasuot – esimerkkinä Terceira-saaren .. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 4 article id 9892
Mendes C., Dias E. (2013) Azorien rahkasuot – esimerkkinä Terceira-saaren .. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 4 article id 9892
Mendes C., Dias E. (2013) Azorien rahkasuot – esimerkkinä Terceira-saaren .. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 4 article id 9892
Haahti K., Koivusalo H. et al. (2012) Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun va.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 3-4 article id 9883
Palander T., Punttila T. et al. (2012) Kuormatraktorin massan hallinta kuormaimen avull.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 2 article id 9881
Kojola S., Penttilä T. (2012) Harvennusten ajoittaminen ojitetuilla soilla — m.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 2 article id 9880
Korhonen R. (2012) Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Su.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 1 article id 9878
Leppälä M., Laine A. M. et al. (2011) Talviaikainen hiilivuo boreaaliselta suosukkessi.. Suo - Mires and peat vol. 62 no. 1 article id 9874
Miettunen J. (2010) Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja.. Suo - Mires and peat vol. 61 no. 2 article id 9872
Rehell S., Heikkilä R. (2009) Aapasoiden nuoret sukkessiovaiheet Pohjois-Pohja.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 1-2 article id 9864
Mäkilä M., Moisanen M. et al. (2006) Onko Suomen vanhin viime jääkauden jälkeinen tur.. Suo - Mires and peat vol. 57 no. 1 article id 9846