Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Teijo Palander, Timo Punttila, Arto Kariniemi

Kuormatraktorin massan hallinta kuormaimen avulla turvemaiden puunkorjuuta varten

Palander T., Punttila T., Kariniemi A. Kuormatraktorin massan hallinta kuormaimen avulla turvemaiden puunkorjuuta varten.

Tiivistelmä

Tässä kokeellisessa tutkimuksessa selvitettiin kuormatraktorin kuormauksen ja kuormaimella keventämisen vaikutusta pyörien painon jakaumiin punnitsemalla koneet ennen koetta ja sen jälkeen. Mittaustuloksista laskettiin kuormaimen taakan vaikutuspotentiaali, joka kuvaa kuormatraktorin pyörän painon muutoksen vaihtelua, kun eripainoisia taakkoja siirretään etuviistosta takaviistoon. Kuormaimen taakan vaikutuspotentiaali oli suurin 6-pyöräisen Valmet 840S-2 kuormatraktorin etupyöriin (2–24 %). Tulosten perusteella kuormatraktorin etupyörien keventäminen on mahdollista kuormaimen avulla, jos kuormain on takaviistossa 45º kulmassa. Tässä asennossa kuormain ja taakka vähensivät (keventäminen) kuormaimen vastakkaisen puolen etupyörien painoa 0–8 %. Keventäminen vähensi takapyörien painoa 19–38 %. Kahdeksanpyöräisellä Valmet 840S-2 kuormatraktorilla ”keventäminen” lisäsi etupyörien painoa 6–9 % ja vähensi takapyörien painoa 13–32 %. Yleisen käsityksen mukaan kuormatraktori on kuormattava tasaisesti asettamalla puuntyvet vuorotellen eteenpäin ja taaksepäin, jotta kuormatraktorin kuorma olisi hyvä. Tämän kokeen tulokset osoittivat, että kuormatraktori on kuormattava tyvet taaksepäin, jos tavoitteena on vähentää etupyörillä kyntämistä. Tutkimuksen perusteella kuormaimella voi vaikuttaa kuormatraktorin massan jakautumiseen pyörille. Siksi kuormatraktorin kuljettajan tilannereaktiot ja kuormaimen käyttö voivat vähentää raiteen muodostumista sulan turvemaan ajotilanteissa.

Avainsanat
ajoura; kuormain; kuormatraktori; puunkorjuu; raiteistuminen; suo

Julkaistu 1.1.2012

Saatavilla http://175645.bceovw70.asia/article/9881 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Räsänen A., Mustajoki J. et al. (2023) Turvetuotantoalueiden jatkokäytön tavoite­lähtöi.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 article id 10824
Ikonen P., Laasasenaho K. et al. (2023) Katsaus turvetuotannosta vapautuvien suonpohjien.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 article id 10823
Talvitie P., Räsänen A. et al. (2023) Häädetkeitaan ja Kauhanevan allikkorakenteen muu.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 article id 10822
Silvan N., Sarkkola S. (2022) Puustobiomassojen määrä ja hyödyntämismahdollisu.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 article id 10796
Tolonen K., Suoknuuti M. (2022) Keidassuon pintakuvioituksen muutokset viimeist.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 article id 10795
Joensuu S., Leppänen V. et al. (2022) Hydrologinen kytkeytyneisyys – avain suometsien .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 article id 10793
Ruuhijärvi R., Salminen P. et al. (2022) Palsasoiden levinneisyys, rakennetyypit ja tila .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 article id 10741
Laitinen J., Muurinen L. et al. (2022) Suomen aapasuoalueen välipintakoivulettojen, War.. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 article id 10739
Hiltunen O., Palander T. (2020) Puuntuotannon ja puunhankinnan kehittämismahdoll.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10401
Väliranta M., Piilo S. et al. (2020) Viimeisten vuosisatojen lämpimien ja kylmien ilm.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10399
Nieminen M., Sarkkola S. et al. (2020) Metsäojitettujen soiden typpi- ja fosforikuormit.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10398
Ojanen P. (2015) Metsäojituksen vaikutuksesta ilmastoon Suo - Mires and peat vol. 66 no. 2 article id 9898
Salomaa A., Paloniemi R. (2014) Ekosysteemipalvelut, vapaaehtoisuus ja soidensuo.. Suo - Mires and peat vol. 65 no. 1 article id 9894
Mendes C., Dias E. (2013) Azorien rahkasuot – esimerkkinä Terceira-saaren .. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 4 article id 9892
Mendes C., Dias E. (2013) Azorien rahkasuot – esimerkkinä Terceira-saaren .. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 4 article id 9892
Mendes C., Dias E. (2013) Azorien rahkasuot – esimerkkinä Terceira-saaren .. Suo - Mires and peat vol. 64 no. 4 article id 9892
Haahti K., Koivusalo H. et al. (2012) Vedenpinnan syvyyden spatiaaliseen vaihteluun va.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 3-4 article id 9883
Palander T., Punttila T. et al. (2012) Kuormatraktorin massan hallinta kuormaimen avull.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 2 article id 9881
Kojola S., Penttilä T. (2012) Harvennusten ajoittaminen ojitetuilla soilla — m.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 2 article id 9880
Korhonen R. (2012) Kylpyturpeen ominaisuudet ja laatusuositukset Su.. Suo - Mires and peat vol. 63 no. 1 article id 9878
Leppälä M., Laine A. M. et al. (2011) Talviaikainen hiilivuo boreaaliselta suosukkessi.. Suo - Mires and peat vol. 62 no. 1 article id 9874
Miettunen J. (2010) Riekon (Lagopus lagopus) talviravinnon käyttö ja.. Suo - Mires and peat vol. 61 no. 2 article id 9872
Rehell S., Heikkilä R. (2009) Aapasoiden nuoret sukkessiovaiheet Pohjois-Pohja.. Suo - Mires and peat vol. 60 no. 1-2 article id 9864
Mäkilä M., Moisanen M. et al. (2006) Onko Suomen vanhin viime jääkauden jälkeinen tur.. Suo - Mires and peat vol. 57 no. 1 article id 9846