Artikkelin koko teksti on saatavilla vain PDF-formaatissa.

Aira Kokko, Paavo Ojanen, Kaisu Aapala, Juha-Pekka Hotanen, Jarmo Laitinen, Pekka Punttila, Sakari Rehell, Juha Tiainen, Harri Vasander

Suoluontotyyppien uhanalaisuus

Kokko A., Ojanen P., Aapala K., Hotanen J.-P., Laitinen J., Punttila P., Rehell S., Tiainen J., Vasander H. Suoluontotyyppien uhanalaisuus.

Tiivistelmä

Suoluonnon muutosten takia monet soiden luontotyypit ovat uhanalaistuneet. Vuonna 2018 valmistuneessa Suomen luontotyyppien uhanalaisuuden arvioinnissa suoluontoa tarkasteltiin ja arvioitiin kahdella hierarkiatasolla. Yhtäältä tarkasteltiin suokasviyhteisöjä, joita voidaan luokitella suotyypeiksi. Toisaalta tarkasteltiin useiden suotyyppien muodostamia laajempia suokokonaisuuksia eli suoyhdistymiä sekä useista erillisistä suolaikuista muodostuvia maankohoamisrannikon soiden kehityssarjoja (Kaakinen ym. 2018a, b). Soiden luokiteltuja kasviyhteisöjä kutsutaan suotyypeiksi (Eurola ym. 2015, Kaakinen ym. 2018b, Laine ym. 2018). Yhdellä suolla on yleensä useiden, jopa kymmenien eri suotyyppien kasvillisuutta. Suokasviyhteisöjen pääryhmiksi katsotaan kasvitieteellisessä suoluokittelussa korvet, rämeet, nevat ja letot, mutta myös luhtaja lähdekasvillisuus (Eurola & Kaakinen 1978, Eurola ym. 2015, ks. Soiden kasvillisuus). Luhdat ja lähteiköt vaihettuvat ilman selvää rajaa vesiluontotyyppeihin. Luontotyyppien uhanalaisuusarvioinnissa lähteikköluontotyypit on käsitelty ja arvioitu sisävesiluontotyyppien yhteydessä (Lammi ym. 2018). Luhdat ja lähdekasvillisuus mainitaan myös uusimmissa metsätieteellisissä suotyyppioppaissa (esim. Laine ym. 2018). Eri päätyyppiryhmiin kuuluva suokasvillisuus muodostaa myös yhdistelmätyyppejä: neva- ja lettokorpia sekä neva- ja lettorämeitä. Suoyhdistymä on yhtenäinen suoalue, jossa on eri suotyypeistä koostuvia osia (Ruuhijärvi 1960, Eurola 1962, Kaakinen ym. 2018b). Suoyhdistymätyypit jakautuvat ilmastollisiin ja paikallisiin tyyppeihin. Ilmastollisista suoyhdistymätyypeistä keidassoiden eli kohosoiden esiintyminen painottuu eteläisen Suomen muuta Suomea kuivempaan ja lämpimämpään ilmastoon, kun taas aapasoiden esiintyminen painottuu pohjoisen Suomen kosteaan ja viileään ilmastoon (Ruuhijärvi 1960, Eurola 1962). Myös rinnesuot vaativat viileän ja kostean ilmaston (Havas 1961), ja palsasoita esiintyy vain pohjoisimmassa Lapissa, missä on tarpeeksi kylmää paikallisen ikiroudan syntymiselle (Kaakinen ym. 2018b). Paikallisia suoyhdistymätyyppejä ovat rannikkosuot, boreaaliset piensuot ja tunturisuot, joiden ominaispiirteet ja esiintyminen riippuvat enemmän paikallisista olosuhteista kuin ilmastosta (Kaakinen ym. 2018b). Maankohoamisrannikon soiden kehityssarjoja syntyy, kun maata kohoaa Pohjanlahden rannikolla vähitellen merenpinnan yläpuolelle (Rehell ym. 2012, Laitinen 2013). Sarjan nuorimmat suot lähinnä meren rantaa ovat tyypillisesti luhtia ja vanhimmat suot ovat kehittyneet aapa- tai keidassoiksi (Kaakinen ym. 2018b).

Julkaistu 15.6.2021

Saatavilla http://175645.bceovw70.asia/article/10590 | Lataa PDF

Creative Commons -lisenssi


Rekisteröidy käyttäjäksi
Paina tätä linkkiä Suo-lehden käsikirjoituksen tarjoamis- ja seurantajärjestelmään (OJS) kirjautumiseen.
Kirjaudu sisään
Jos olet kirjautunut käyttäjäksi, kirjaudu sisään tallentaaksesi valitsemasi artikkelit myöhempää käyttöä varten.
Ilmoitukset päivityksistä
Kirjautumalla saat tiedotteet uudesta julkaisusta.



Valitsemasi artikkelit
Hakutulokset
Vasander H., Minkkinen K. et al. (2023) Rahkasammal- ja kasvimaantieteen kenttäkurssi Is.. Suo - Mires and peat vol. 74 no. 1-2 article id 10820
Vasander H., Salminen P. et al. (2022) In Memoriam: Suoseuran kunniajäsen, professori .. Suo - Mires and peat vol. 73 no. 2 article id 10792
Vasander H., Heikkilä R. et al. (2022) In Memoriam: Tapio Lindholm 1953–2021 Suo - Mires and peat vol. 73 no. 1 article id 10735
Vasander H., Larmola T. et al. (2021) Suoseuran opiskelijatyöpaja soiden kestävän käyt.. Suo - Mires and peat vol. 72 no. 1 article id 10689
Ojanen P., Aapala K. et al. (2020) Ojituksen vaikutus luonnon monimuotoisuuteen, il.. Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10594
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2020) Soiden kasvillisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10591
Kokko A., Ojanen P. et al. (2020) Suoluontotyyppien uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10590
Laitinen J., Ojanen P. et al. (2020) Soiden eliölajit ja niiden uhanalaisuus Suo - Mires and peat vol. 71 no. 1 article id 10589
Korpela L., Sarkkola S. et al. (2019) Suoseuran ja metsäylioppilaiden retkeily Pohjois.. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 article id 10321
Lindholm T., Heikkilä R. et al. (2019) Suoluonnon tutkimista suomalais-venäläisenä yhte.. Suo - Mires and peat vol. 70 no. 2-3 article id 10320
Elo L., Lindholm T. et al. (2016) Suoseura Virossa 2016 – keidassoita, lähdelettoj.. Suo - Mires and peat vol. 67 no. 2 article id 10098
Laiho R., Penttilä T. et al. (2006) Fosforin ainekierto rämemännikön puustossa ja pi.. Suo - Mires and peat vol. 57 no. 1 article id 9845
Vasander H. (2000) Millennium Wetland Event - The biggest ever orga.. Suo - Mires and peat vol. 51 no. 4 article id 9808
Sallantaus T., Vasander H. et al. (1998) Metsätalouden vesistöhaittojen torjuminen ojitet.. Suo - Mires and peat vol. 49 no. 4 article id 9779
Vasander H., Kuusipalo J. et al. (1993) Kasvillisuuden muutokset rämeillä ojituksen ja l.. Suo - Mires and peat vol. 44 no. 1 article id 9725
Tolonen K., Vasander H. et al. (1992) Preliminary estimate of long-term carbon accumul.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 article id 9721
Saarinen T., Tolonen K. et al. (1992) Use of 14C labelling to measure below-ground bio.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 article id 9714
Laine J., Vasander H. et al. (1992) A method to estimate the effect of forest draina.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 article id 9710
Jauhiainen J., Vasander H. et al. (1992) Differences in response of two Sphagnum species .. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 article id 9707
Alm J., Tolonen K. et al. (1992) Determination of recent apparent carbon accumula.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 4-5 article id 9702
Hotanen J.-P., Vasander H. (1992) Eteläsuomalaisten metsaojitettujen turvemaiden k.. Suo - Mires and peat vol. 43 no. 1 article id 9687
Kaakkinen E., Salminen P. et al. (1990) Skotlannin peittosuot ja niiden suojelu Suo - Mires and peat vol. 41 no. 1 article id 9669
Vasander H., Lindholm T. (1987) Suonviljely ja soiden luonnonkasvien hyödyntämin.. Suo - Mires and peat vol. 38 no. 2 article id 9627
Vasander H., Mikkola J. (1986) Sammalpallomenetelmä lyijysulaton päästöjen tutk.. Suo - Mires and peat vol. 37 no. 5 article id 9621
Vasander H., Lindholm T. (1985) Männynversosyöpätuhot Laaviosuon jat-kolannoitus.. Suo - Mires and peat vol. 36 no. 4-5 article id 9607
Lindholm T., Vasander H. (1983) Soista, soiden käytöstä ja suoekologisesta tutki.. Suo - Mires and peat vol. 34 no. 4-5 article id 9574
Vasander H. (1983) Esimerkki keidassoiden ojitus- ja lannoitustoimi.. Suo - Mires and peat vol. 34 no. 4-5 article id 9573
Vasander H. (1982) Otanta vähäpuustoisten rämeiden biomassa- ja tuo.. Suo - Mires and peat vol. 33 no. 3 article id 9555
Vasander H. (1981) Luonnontilaisen keidasrämeen sekä lannoitetun oj.. Suo - Mires and peat vol. 32 no. 4-5 article id 9542
Solmari H., Vasander H. (1981) Neljän korpiyhdyskunnan kasvibiomassa ja -tuotos Suo - Mires and peat vol. 32 no. 4-5 article id 9531
Vasander H. (1981) Keidasrämeen kasvibiomassa ja tuotos Suo - Mires and peat vol. 32 no. 4-5 article id 9529
Lindholm T., Vasander H. (1979) Männyn kasvu ja uudistuminen luonnontilaisella j.. Suo - Mires and peat vol. 30 no. 4-5 article id 9499